Espanjan historia lyhyesti
Varhaishistoria
Espanjan varhaisin historia ulottuu kauas menneisyyteen. Vanhimmat merkit nykyihmisestä Espanjassa ovat peräisin noin 35 000 vuoden takaa. Tämän ajanjakson asukkaista tunnetuimmat olivat iberit. Iberit eivät kuuluneet indoeurooppalaiseen kieliperheeseen.
Ennen ajanlaskun alkua foinikialaiset, kreikkalaiset ja karthagolaiset perustivat Espanjaan kauppatukikohtia jotka vaikuttivat alueen kulttuuriin ja talouteen. Roomalaiset valloittivat Espanjan Karthagolta toisessa puunilaissodassa 200-luvulla eaa. jolloin maan kielikulttuuriin vaikutti voimakkaasti roomalaislatina. Roomalaisen valtakunnan hajoamisvaiheessa germaaniheimot, kuten gootit ja vandaalit, perustivat Espanjan alueelle omia valtakuntiaan.
Visigoottien valtakunta hallitsi Espanjaa 400-luvulta vuoteen 711 asti jolloin Afrikasta tulleet maurit kukistivat sen. Tämä merkitsi islamilaisen aikakauden alkua Espanjassa. Aikakautta kutsutaan al-Andalusiksi.
Maurien aika Espanjassa
Maurien vallanaika Espanjassa kesti pitkään jättäen Espanjan kulttuuriin pysyviä vaikutteita. Maurit olivat pohjoisafrikkalainen ryhmä, joka hallitsi Espanjaa lähes 781 vuotta, aikavälillä 711–1492. He saapuivat Iberian niemimaalle ylittäen Gibraltarinsalmen ja kulkien Marokon läpi. Maurien poikkeuksellinen arkkitehtuuri ja insinööritaidot tulivat tunnetuiksi. He rakensivat Espanjaan lukuisia vaikuttavia rakennelmia kuten yliopistoja ja moskeijoita joista monet ovat edelleen olemassa. Tärkein kaupunki tänä aikana oli Córdoba, joka toimi umaijadidynastian perustaman Córdoban emiraatin ja myöhemmin kalifaatin pääkaupunkina.
Maurit antoivat merkittävän panoksen monilla tieteenaloilla, kuten matematiikassa, lääketieteessä, kemiassa, filosofiassa, tähtitieteessä, kasvitieteessä, muurauksessa ja historiassa. He esimerkiksi ottivat ensimmäisinä käyttöön arabialaiset numerot Euroopassa, jotka ovat nykyäänkin yleisesti käytössä. Lääketieteessä maurit olivat edelläkävijöitä, kehittäen hoitoja erilaisiin sairauksiin ja kirjoittaen laajalti lääketieteellisiä oppikirjoja.
Taitavina tähtitieteilijöinä maurit kehittivät edistyneitä tekniikoita ajan mittaamiseen ja taivaankappaleiden sijainnin määrittämiseen. He myös toivat Espanjaan uusia kasvilajeja ja loivat puutarhoja jotka saivat ihailua osakseen.
Lisäksi maurit olivat tunnettuja muuraustaidoistaan ja rakensivat monia vaikuttavia rakennelmia, kuten Granadan Alhambra, jota pidetään yhtenä maailman kauneimmista ja vaikuttavimmista rakennuksista.
Maurit myös kirjoittivat laajasti historiastaan luoden lukuisia historiallisia tekstejä, jotka ovat arvostettuja ja tutkittuja vielä tänäkin päivänä.
Kristinusko ja Espanjan suurvalta-aika
800-luku merkitsi käännekohtaa Espanjan historiassa. Kristityt kuningaskunnat aloittivat Iberian niemimaalla Reconquistan, eli takaisinvaltauksen. Vuoteen 1250 mennessä muslimivalta oli supistunut Granadan emiraattiin josta tuli veroa maksava vasallivaltio.
Vuonna 1469 Aragonian ja Kastilian kuningaskunnat yhdistyivät kuningas Ferdinandin ja kuningatar Isabellan avioliiton myötä. Katoliset kuningaskunnat lakkauttivat Granadan itsenäisyyden 2. tammikuuta 1492. Samana vuonna hallitsijaparin tukema Genovalainen Kristoffer Kolumbus löysi Intiaksi luulemansa Amerikan.
Vuonna 1512 kuningas Ferdinand valloitti osan Navarran kuningaskunnasta mikä johti koko Espanjan yhdistymiseen. Inkvisition perustaminen sekä juutalaisten ja muslimien karkottaminen tai kääntäminen olivat osa tätä aikaa.
Filippiinit liitettiin Espanjaan vuonna 1564 ja vuonna 1571 osmanien laivasto lyötiin Lepanton meritaistelussa. Portugali liitettiin Espanjaan vuonna 1580.
Espanjan yritys valloittaa Englanti epäonnistui vuonna 1588 Espanjan voittamattoman armadan hävittyä Englannin laivastolle. Valtiontalous romahti lukuisien sotien ja suurten rakennushankkeiden vuoksi vaikka Amerikoista tuotu kulta rikastutti valtiota Filip II:n aikana (1556–1578). Seuraavien hallitsijoiden aikana rappeutuminen jatkui ja Espanja menetti lukuisia alueita.
Portugali irtautui unionista vuonna 1640 ja Pohjois-Espanjassa katalonialaiset kapinoivat.
Perimyssota
Vuonna 1701 alkoi Espanjan perimyssota joka kesti vuoteen 1714 asti. Tässä konfliktissa Espanja, Ranska ja Baijeri taistelivat Itävaltaa, Preussia, Englantia ja Kataloniaa vastaan. Sota päättyi Ranskan johtaman liittouman voittoon ja tämä johti Habsburgien hallitsijasuvun vaihtumiseen Bourbon-sukuun. Seurauksena Espanja menetti loputkin ulkomaiset alueensa Euroopassa: Itävallalle annettiin alueita Italiassa ja Belgiassa, Savoijille Sisilia ja Gibraltar joutui Englannin haltuun.
Vuonna 1805 Trafalgarin taistelussa Horatio Nelsonin johtama Englannin laivasto voitti Ranskan ja Espanjan laivastot. Tämä merkittävä voitto vahvisti Britannian merivaltaa ja esti Napoleonin suunnitelmat valloittaa meri.
Napoleon asetti veljensä Joseph Bonaparten Espanjan valtaistuimelle vuonna 1808 ja tämä johti kansannousuun Espanjassa. Napoleonin kohdatessa vaikeuksia sotaretkellään Venäjää vastaan Ranskan miehitysjoukot ajettiin englannin tukemina pois Espanjasta vuonna 1814. Bourbonit palasivat jälleen Espanjan valtaistuimelle.
Ranskan miehityksen aikana Espanjan siirtomaat Etelä-Amerikassa olivat alkaneet itsenäistyä ja Espanjan taloudellinen tilanne heikkeni entisestään. Lisäksi poliittisesti epävakaassa Espanjassa käytiin lukuisia sisällissotia eri kansallisuuksien ja poliittisten ryhmien välillä.
Vuonna 1898 espanjalais-amerikkalaisessa sodassa Espanja menetti joukon tärkeitä siirtomaitaan. Filippiinit, Kuuba, Puerto Rico ja Guam luovutettiin Yhdysvalloille. Tämä merkitsi suurta menetystä Espanjan imperiumille ja vaikutti maan asemaan maailmanpolitiikassa.
Sisällissota ja Francon aika
Vuonna 1931 Espanjassa tapahtui merkittävä käänne maan julistautuessa kuningaskunnasta demokraattiseksi tasavallaksi. Demokraattinen aikakausi ei kuitenkaan ollut pitkäikäinen sillä jo vuonna 1936 maa ajautui sisällissotaan.
Sisällissota sai alkunsa armeijan kapinasta joka oli suunnattu demokraattisen tasavallan hallitusta vastaan. Saksan ja Italian tuki kansallisille joukoille, sekä Neuvostoliiton tuki tasavaltalaisille teki sodasta myös kansainvälisen konfliktin. Sotaan osallistui lukuisia ulkomaisia vapaaehtoisia taistelijoita sekä tasavaltalaisten, että kansallisten puolella. Sodan aikana ja sen jälkeen tapahtui valtava määrä teloituksia ja väkivaltaisuuksia joissa sai surmansa satoja tuhansia ihmisiä.
Sisällissodan päättyessä vuonna 1939 voittajapuolen kenraali Francisco Franco otti vallan käsiinsä. Hänen hallintonsa oli diktatorinen ja jatkui hänen kuolemaansa saakka. Toisen maailmansodan jälkeen Espanja eristettiin kansainvälisesti, mutta maa solmi vuonna 1953 sopimuksen Yhdysvaltain kanssa sotilastukikohdista, mikä auttoi lieventämään eristäytymistä. Lisäksi Espanja liittyi YK:n jäseneksi vuonna 1955.
Francon aikakaudella Espanjan talous kärsi merkittävästi eristyneisyydestä ja heikosta tuottavuudesta. Vuonna 1959 maassa käynnistettiin IMF:n ohjauksessa talouden vakauttamistoimia ja 1960-luvulla talousuudistukset ja ulkomainen apu auttoivat maan matkailu- ja teollisuussektorin nousuun. Näiden uudistusten ansiosta Espanjan talous alkoi elpyä ja maa siirtyi kohti modernimpaa teollisuusyhteiskuntaa.
Francon diktatuuri jatkui lähes neljä vuosikymmentä, kunnes hänen kuolemansa vuonna 1975 avasi tien demokraattiselle muutokselle maassa.
Francon jälkeen
Francon kuoleman jälkeen Espanja palasi monarkiaksi ja uudeksi kuninkaaksi tuli Francon valitsema seuraaja Juan Carlos I joka nimitti Adolfo Suárezin pääministeriksi. Suárez aloitti välittömästi uudistukset, jotka sisälsivät poliittisten puolueiden sallimisen vuonna 1977. Tämän seurauksena pidettiin samana vuonna ensimmäiset vapaat vaalit. Vuonna 1978 hyväksyttiin uusi perustuslaki joka myönsi historiallisille alueille kuten Baskimaalle, Katalonialle ja Galicialle laajan itsehallinnon.
Vuonna 1981 Francon tukijat yrittivät everstiluutnantti Antonio Tejeron johdolla vallankaappausta vaatiakseen autoritaarisen hallinnon palauttamista. Kaappaus kuitenkin epäonnistui ja monet pitävät sen epäonnistumista kuninkaan vaikutusvallan ansiosta.
1970-luvulta lähtien Espanja on kehittynyt moderniksi teollisuusyhteiskunnaksi jossa matkailulla on merkittävä rooli taloudessa. Maa liittyi Natoon vuonna 1982 ja Euroopan unioniin vuonna 1986. EU-jäsenyys on tuonut Espanjalle merkittäviä koheesiotukia jotka ovat auttaneet nostamaan maan elintason lähemmäs eurooppalaista keskiarvoa.
Separatistijärjestö ETA
Vuonna 1959 perustettu baskien separatistijärjestö ETA (Euskadi Ta Askatasuna) teki useiden vuosikymmenten ajan terrori-iskuja Espanjassa. Vuonna 1973 se surmasi pääministeri Luis Carrero Blancon. ETA on ajoittain julistanut tulitaukoja, muun muassa vuosina 1997–1998, 2006–2007 ja 2010. Viime vuosina ETA ei ole enää kohdistanut iskuja siviilejä vastaan.
Vuonna 2004 Madridissa tapahtui kuitenkin koordinoidut pommi-iskut, joissa Madridin lähijunaliikenneverkostoa vastaan suunnatuissa iskuissa kuoli 191 ihmistä. Tämän iskun tekijät olivat islamistiterroristeja, eivät ETA:han liittyviä.
Huhtikuussa 2017 baskien separatistijärjestö ETA ilmoitti luopuvansa kokonaan aseistaan ja luovuttavansa ase- ja räjähdevarastonsa Baskien kansalaisyhteiskunnan edustajille. ETA oli lopettanut aseelliset iskunsa jo vuonna 2011 julistettuaan pysyvän tulitauon. Tämä oli merkittävä askel kohti pysyvää rauhaa Espanjassa.
Espanjan kuningas
Vuonna 2014 kuningas Juan Carlos luopui kruunustaan ollessaan toiminut Espanjan valtionpäämiehenä yli 38 vuotta vuodesta 1975 lähtien. Tämän seurauksena kruununprinssistä tuli Espanjan uusi kuningas Felipe VI. Tämä aloitti uuden luvun maan kuninkaallisessa historiassa.
Katalonian kansanäänestys 2017
Katalonia on Espanjaan virallisesti kuuluva alue jolla on oma kielensä ja kulttuurinsa. Katalaanit ovat historiassa useaan otteeseen ilmaisseet halunsa saavuttaa itsenäisyys tai laajempi itsehallinto. Itsenäisyyden kannatus kasvoi erityisesti 2010-luvun alussa kun talouskriisi aiheutti tyytymättömyyttä Kataloniassa. Alue oli keskimäärin vauraampaa kuin muu Espanja ja monet katalaanit kokivat, että heidän täytyi maksaa veroja muun Espanjan väestön elättämiseksi. Tämä taloudellinen epätasa-arvo lisäsi osaltaan Katalonian itsenäisyyden kannatusta.
Vuonna 2010 Espanjan perustuslakituomioistuin peruutti Espanjan ja Katalonian parlamenttien hyväksymän ehdotuksen Katalonian laajemmasta itsehallinnosta. Tämä päätös herätti voimakasta vastustusta Kataloniassa ja lopulta suurin osa alueen väestöstä kannatti itsenäisyyttä.
27. lokakuuta 2017 Katalonian itsehallintoalue julistautui itsenäiseksi. Tämä johti konfliktiin Katalonian ja Espanjan välillä. Espanjan poliisi käytti monissa paikoissa melko kovaa väkivaltaa äänestyspaikkojen hajottamisessa ja yli 600 ihmistä haavoittui yhteenotoissa. Samana päivänä Espanjan senaatti päätti rajoittaa Katalonian itsehallintoa ja otti käyttöön perustuslain pykälän 155. Tämän seurauksena Katalonian aluehallinnon johtaja Carles Puigdemont ja hänen hallituksensa erotettiin virastaan.
Nykyhetki
Espanja on kokenut poliittisia ja taloudellisia myllerryksiä 2000-luvulla. Hallitusvaihdokset ja taloudelliset haasteet ovat olleet osa maan nykyhistoriaa. COVID-19-pandemia lisäsi haasteita, mutta Espanja on osoittanut kykynsä selviytyä vaikeistakin tilanteista.
Kaiken kaikkiaan Espanjan historiaa ovat leimanneet monenlaiset vaiheet ja merkittävät tapahtumat jotka ovat jättäneet pysyvät jäljet maan kulttuuriin ja yhteiskuntaan.
Palautetta, kehitysehdotuksia ja juttuvinkkejä voi lähettää sähköpostilla osoitteeseen info@fuengirolainfo.com